2. joulukuuta kokoontui Viron kansallismuseoon suuri ja kirjava joukko maauskoisia sekä muita hiisiä kunnioittavia ihmisiä. Tapahtumassa, Hiiden väen palkitsemistilaisuudessa palkittiin paitsi Hiisien kuvakilpailun voittajat, myös vuoden hiisiystävälliset tapahtumat sekä tietenkin vuoden 10230 (2017) Hiiden ystävä.
Miestenkuoro Lüü-Türrin voimakkaan laulun jälkeen tapahtuman avasivat tervehdyssanat Viron kansallismuseon johtajalta Tõnis Lukaselta, Maavallan kodan vanhimmalta Madis Iganõmmelta sekä Taivaannaulan sukukansavastaavalta Patrick O’Rourkelta. Puheenvuoroissa pantiin yhteisesti merkille, viimeisen kymmenen vuoden aikana on hiisistä sekä luonnonuskoisesta elämäntavasta puhuminen muuttunut valtavirtaisemmaksi ja hyväksytymmäksi, sekä Virossa että Suomessa.
Tervehdysten jälkeen oli ohjelman ensimmäinen osa, kuvakilpailun voittajien palkitseminen. Kilpailun raadin jäsen, luontovalokuvaaja Arne Ader huomioi, että tämän vuoden kuvissa oli nähtävissä teknologinen kehitys valokuvaamisessa. Lisäksi erityisesti lennokkien käyttö kuvien ottamissa oli tänä vuonna huomattavaa, kuten voittajakuvastakin näkee. Kaikki kilpailuun lähetetyt kuvat olivatkin diaesityksenä munniharpun ja jouhikon säestäessä paikan päällä.
Kuten aiemmin uutisoitiin, palkittiin tämänvuotisen Hiisien kuvakilpailun voittajaksi Margus Vilisoo kuvallaan “Taivaallinen syvänne jääkalvon alla”. Raati kommentoi pääpalkinnon lisäksi uralilaisten kansojen palkintoa, jonka voitti Nikolai Anisimov, sekä nuorten pääpalkintoa, jonka voitti Moon-Lee Pajula. Näiden lisäksi jaettiin palkinnot yhdessä viidessätoista kategoriassa, kuten luonnonsuojelu, annit, hiiden tuska tai perinne. Muutamat palkinnot olivat etelävirolaisista kategorioista, kuten Vanhan-Võromaan tai Mulgimaan palkinto, joiden yhteydessä sai kuulla eteläviroa, joko võron tai mulgin murteella.
Tapahtuman toisen osan, Hiiden ystävän palkitsemisen, aloitti edellisen, vuoden 10229 (2016) Hiiden ystävän Ahto Kaasikun puheenvuoro. Kaasik muistutti vuoden 10230 (2017) merkityksestä myös Viron muinaismuistosuojelun seuralle, joka 12. joulukuuta täyttää 30 vuotta. Osa seuran aktiiveista nimittäin loi vuonna 10208 (1995) Maavallan maa- ja taarauskoisten kodan, mukaan lukien Ahto Kaasik sekä Tõnis Lukas. Kaasik myös kertoi arkistotyössään löytämistään tiedoista, että Viron ensimmäisen tasavallan aikana käytiin hyvinkin yleisesti ja julkisesti hiisissä, myös valtiollisina juhlapyhinä. Myös Viron lippuun liittyy mielenkiintoisia tietoja, joita Viron ylioppilaiden seura EÜS (Eesti Üliõpilaste Selts) on tutkimuksissaan löytänyt. Ensimmäinen Viron lippu nimittäin siunattiin Otepään Pyhäjärven vedellä ja alkujaan Taaran nimissä.
Ennen tilaisuuden päätapahtumaa pidettiin jännitystä yllä vielä jakamalla yhteensä kaksitoista tunnustusta ihmisille ja järjestöille, jotka ovat kuluneen vuoden aikana toiminnallaan tukeneet hiisien tunnetuksi tekemistä sekä suojelua.
Vuoden Hiiden ystäväksi valittiin tänä vuonna mehiläishoitaja ja metsännainen Eha Metsallik. Hänen aloitteestaan järjestettiin Palukylän Hiidenmäen rinteellä historiallis-musiikillinen esitys “Vapauden metsän hiljaisuudessa” (“Vabaduse metsa vaikuses”). Esityksessä kuvataan metsäkansan elämää yhden perheen kautta kuuden virstapylvään avulla Maavallan alkuasuttamisesta aina Viron Tasavallan itsenäisyyteen asti. Esitys omistettiin esivanhemmille sekä heidän muiston vaalimiselle.
ERR:n uutinen tämänvuotisesta Hiiden ystävästä (viroksi).
Woryla 