Uralilainen saamelaisuus

Saamen lippu.

6. helmikuuta on saamelaisten kansallispäivä. Tämä päivä otettiin käyttöön vuonna 1992 ja päivä juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin 6. helmikuuta järjestettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Näin luotiin pohja sekä yleissaamelaiselle yhteistyölle että saamelaiselle poliittiselle identiteetille. --- Saamelaiset ovat osoittaneet, kuinka voimakas ja vakaa etninen identiteetti auttaa säilymään aikojen ja vaikeuksien läpi. Nykyään arvioidaan saamelaisia … Jatka lukemista Uralilainen saamelaisuus

Uralilainen maailma etsii uutta kulttuuripääkaupunkia vuodelle 2019

Kulttuuripääkaupungin hankkeen tunnus.

Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto (SulKaNuoLi eli MAFUN) ja Alkuperäiskansojen keskus URALIC avasivat suomalais-ugrilaisen (tästä lähtien uralilaisen) kulttuuripääkaupunkihankkeen toisen nelivuotiskauden 20. joulukuuta 2017 Tallinnassa. Samalla julkistettiin alkaneeksi kilpailu vuoden 2019 uralilaisen kulttuuripääkaupungin tittelistä. Kilpailun voittaja valitaan 8. huhtikuuta 2018 Obinitsassa Virossa. Vuonna 2013 alkanut uralilainen kulttuuripääkaupunkihanke on MAFUNin ja URALICin avainhanke. Suomesta Sukukansojen ystävät ry on … Jatka lukemista Uralilainen maailma etsii uutta kulttuuripääkaupunkia vuodelle 2019

Miksi uralilaisuus?

"Kolminainen maailma" -Juri Lisovski.

Euraasian pohjoisosissa elää monia alkuperäiskansoja: suomalaisia, virolaisia, ersäläisiä, saamelaisia, komeja, udmurtteja, hanteja, manseja, nenetsejä. Perinteisesti näitä kansoja kutsutaan suomalais-ugrilaisiksi, mutta tämä sana on virheellinen ja harhaanjohtava. Nykyaikaista sanaa uralilainen on selitelty suomalais-ugrilaisen synonyymiksi, mikä sekoittaa ja hämärtää käsitteitä entisestään. Worylassa käytetään vain käsitettä uralilainen, luopuen sanan suomalais-ugrilainen käytöstä. Miksei suomalais-ugrilainen? Uralilaisia kieliä alettiin tutkia muutama … Jatka lukemista Miksi uralilaisuus?

Hiiden väen palkitsemistilaisuus 10230 (2017)

-Juri Lisovski.

2. joulukuuta kokoontui Viron kansallismuseoon suuri ja kirjava joukko maauskoisia sekä muita hiisiä kunnioittavia ihmisiä. Tapahtumassa, Hiiden väen palkitsemistilaisuudessa palkittiin paitsi Hiisien kuvakilpailun voittajat, myös vuoden hiisiystävälliset tapahtumat sekä tietenkin vuoden 10230 (2017) Hiiden ystävä. Miestenkuoro Lüü-Türrin voimakkaan laulun jälkeen tapahtuman avasivat tervehdyssanat Viron kansallismuseon johtajalta Tõnis Lukaselta, Maavallan kodan vanhimmalta Madis Iganõmmelta sekä Taivaannaulan … Jatka lukemista Hiiden väen palkitsemistilaisuus 10230 (2017)

Hiisien kuvakilpailun 2017 voittajat valittu.

"Taivaallinen syvänne jääkalvon alla" -Margus Vilisoo.

Kansainvälisen Hiisien kuvakilpailun voitti harvinainen kuva Saarenmaalla sijaitsevasta Kaalin Pyhäjärvestä. Margus Vilisoon tallentamassa lennokkikuvassa “Taivaallinen syvänne jääkalvon alla” kimaltelee talvisessa meteoriittikraaterissa tavattoman sininen järvensilmä. Voimakas kuva viestittää hyvin perinteisten pyhien paikkojen salaperäistä kauneutta ja väkeä, Hiite Maja-säätiö tiedotti. Valokuvaajana työskentelevän tekijän mukaan hän onnistui osumaan hetkeen, jolloin muuten vihreä järvi oli muuttunut tuoreen jääkannen alla … Jatka lukemista Hiisien kuvakilpailun 2017 voittajat valittu.

Venäläiset traditionalistit etsivät uutta maailmankuvaa: marilainen omausko yksi lähteistä

-Juri Lisovskii.

Syyskuun 29. - lokakuun 1. päivän aikana järjestettiin Moskovassa slaavilaisten omauskoisten (Rodnoverin) konferenssi, johon osallistui myös marilaisen, udmurttilaisen ja tsuvassilaisen omauskon edustajia. Raportin esitti onajeng (kart) Vitali Dimitrijevich Tanakov, joka edusti Marilaisten Perinteistä Uskontoa, Marij Jumõjylaa. Konferenssin osanottajat kiinnittivät huomiota nopeaan kiinnostuksen kasvuun liittyen esikristilliseen kulttuuriseen perintöön ja uusien historiallisten olosuhteiden tarpeeseen. Konferenssissa päätettiin seuraavista … Jatka lukemista Venäläiset traditionalistit etsivät uutta maailmankuvaa: marilainen omausko yksi lähteistä

Kymmenes hiisien kuvakilpailu lokakuun loppuun asti!

"Harmoniset puu" -Juri Lisovski.

31.10. päättyy Hiisien kuvakilpailu 2017, johon toivotaan kuvia hiisistä sekä muista luonnontilaisista pyhistä paikoista. Kilpailun tavoitteena on kunnioittaa alkuperäisten pyhien paikkojen kulttuuri- ja luonnonperintöä, tallentaa niiden nykytila sekä ohjata ihmisiä vierailemaan pyhillä paikoilla sekä suojelemaan niitä. Tänä vuonna kymmenettä kertaa järjestettävän kansainvälisen kilpailun teemana ovat luonnontilaiset (rakentamattomat) pyhät paikat: hiidet ja pyhät mäet, vesistöt, puut, … Jatka lukemista Kymmenes hiisien kuvakilpailu lokakuun loppuun asti!

Uralilaisen Nuorison Manifesti

-Juri Lisovskij.

Kirjoittaja: Mustasaar Sous les paves, la plage! Pariisi, 1968 Kun saapui illallisen tunti, syötiin illallista suurimmalla riemulla, sitten alettiin laulamaan, kisaamaan ja tanssimaan. Decamerone, G. Boccaccio (1313-1375) Me, Uralilaisten kansojen nuoriso, kieltäydymme näkemästä kansojemme, kieltemme ja olemustemme tulevaisuutta maailmasta katoamisena. Liian usein kuulee Uralilaisten kansojen ennenaikaisesta hautaamisesta, museon näyttelyesineeksi muuttumisesta. Koko meidän tämänpäiväisten murheidemme perisyyksi … Jatka lukemista Uralilaisen Nuorison Manifesti

2000-luvun uralilaisuus

-Juri Lisovskii.

Elämme sähköisessä maailmassa. Informaatioteknologia on muuttanut myös yhteiskuntamme rakennetta. Yhä useampi elää kaupungistuneessa ympäristössä mainosten, sosiaalisen median ja suurten kielten keskellä. Uralilaisesta näkökulmasta tämä maailma on muiden määrittelemä. Oli kyseessä sitten suomen, viron tai ersän kieli, elämme vieraskielisessä maailmassa, nyt erityisesti digitaalisen kanssakäymisen ympäristössä. Moderni, urbaani maailma on syrjäyttänyt perinteisen maailman. Tämänkaltaisessa maailmassa puhutaan aina … Jatka lukemista 2000-luvun uralilaisuus

Woryla

"Parantavat yrtit" -Juri Lisovskii.

Tervehdys! Luet ensimmäistä Worylan kirjoitusta. Uteliaisuus on johtanut sinut pitkin sähköisen verkon lankoja aina tälle sivustolle asti, jonka nimi on vieras ja aihepiiri uusi. Mutta mistä oikein on kyse? Woryla on syntynyt aikana, jolloin maailma on muuttunut hämmästyttävän nopeasti. Nopea yhteiskunnallinen kehitys on jatkunut jo kohta kaksi sataa vuotta, ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta lähtien. Tänä aikana … Jatka lukemista Woryla