Woryla

Tervehdys!

Luet ensimmäistä Worylan kirjoitusta. Uteliaisuus on johtanut sinut pitkin sähköisen verkon lankoja aina tälle sivustolle asti, jonka nimi on vieras ja aihepiiri uusi. Mutta mistä oikein on kyse?

Woryla on syntynyt aikana, jolloin maailma on muuttunut hämmästyttävän nopeasti. Nopea yhteiskunnallinen kehitys on jatkunut jo kohta kaksi sataa vuotta, ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta lähtien. Tänä aikana perinteinen maailma ja sen järjestys on sekä muuttunut että järkkynyt. Ihmiset ovat muuttaneet suuriin kaupunkeihin, joissa sähköllä valaistut tiet ja kodit loistavat meille kolmantena valona auringon ja kuun ohella. Ajamme hevosettomia vaunuja ja lähetämme aineettomia kirjeitä toisillemme. Satakaan vuotta sitten elänyt ihminen ei tunnistaisi tätä maailmaa omakseen. Muutos on tapahtunut niin nopeasti, että maailmamme ymmärtäminen tuntuu ylitsepääsemättömältä.

Mutta tässä maailmassa me nyt elämme, me olemme syntyneet juuri tähän aikakauteen. Ja loppujen lopuksi ihminen on utelias ja haluaa ymmärtää maailmaansa. Myös nopean muutoksen keskellä.

Ymmärtääksemme maailmaamme, on meidän kuvailtava ja hahmoteltava sitä. Maailma on kaunis, maailma on ruma, maailma on kaikkea siltä väliltä. Meillä jokaisella on oma tapamme, oma näkökulmamme kuvailla maailmaa.

Näkökulma, jota harvoin tunnumme nykymaailmassa ajattelevan, on kieli, jolla kuvailemme maailmaamme. Tämä näkökulma on kuitenkin tärkeä, sillä kieli on mahdollistanut ajattelumme rajat. Kielemme avulla ilmennämme ja nimeämme ympäristömme ja elämämme. Ilmaisemme ajatuksemme ja tunteemme käyttäen käsitteitä, jotka opimme elämämme aikana.

Ihminen määrittelee ympäröivän maailmansa avulla myös itsensä. Ihmisen itsemäärittely on luonnollista, sillä ihminen on kansskäymisissä muuttuvan maailman kanssa koko ajan. Jaamme kokemuksia, osaamista ja toiveita toisille kielen avulla ja näin jaamme omaa maailmaamme. Kieli on samaan aikaan henkilökohtainen ja yhteinen.

—

Lukemasi kirjoitus, olkoon se sitten suomen-, viron- tai ersänkielinen, on uralilaisella kielellä. Uralilainen on nimitys noin neljänkymmenen kielen perheelle, saamista samojedeihin. Uralilaisten kielten puhujat ovat perinteisesti olleet metsästäjiä, kalastajia, maanviljelijöitä ja paimentolaisia. Uralilaista kantakieltä on laskettu puhutun noin neljätuhatta vuotta sitten nykyisten Ural-vuorten juurella, josta kantakieli levisi lopulta Euraasian aroilta aina Jäämerelle asti. Näin kehittyivät myös suomen, viron ja ersän kielet. Nykyisin uralilaisia kieliä puhutaan vieläkin pääosin korpimetsien mailla, mutta suurinta uralilaista kieltä, unkaria, puhutaan Pannonian tasangolla ja Karpaattien vuoristossa.

Vaikka sana uralilainen tulee kielitieteestä, on itse uralilaisuus paljon enemmän kuin kielellinen yhteys. Uralilaisuus on eri kansojen yhteinen pohja, yhteinen menneisyys. Tämä menneisyys näyttäytyy nykyaikana elinkeinojen ja yhteiskuntien moninaisuudesta huolimatta, koska välitämme menneisyyttä kielemme kautta. Kieli kantaa paljon mukanansa. Kielen kantamaa syvää olemusta voi lähestyä myös kulttuurin, hengellisyyden, maailmankuvan ja filosofian kautta. Uralilaisen kielen puhuminen itse tarkoittaa jo jotain, vuosituhansien takaista muistia maailmasta, minkä kiertokulku vaikuttaa meihin ja meissä edelleen.

Uralilaisuus vaikuttaa näin jokapäiväisen elämän ratkaisuissa ja valinnoissa, sillä yleensä puhumme muiden ihmisten kanssa päivittäin, tai ainakin viikottain. Näissä elämän ratkaisuissa ja valinnoissa vaikuttaa taustalla kotoa opittu arvomaailmamme ja maailmankatsomuksemme. Arvo, jota Woryla edustaa, on uralilaisuuden kunnioittaminen ja vaaliminen.

Jokaisella kielellä on oikeus kuvailla maailmaa. Nykyaikana on kuitenkin maailman monikielisyys köyhtymässä, etenkin informaatioteknologian lisääntyessä. Yhä vähemmän käytetään eri kieliä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Suuremmat kielet valtaavat ihmisten mieliä ja maailmasta keskustellaan aina kapeammin, käyttäen aina vähemmän kieliä maailman ymmärtämiseksi.

Worylan tarkoitus on luoda tilaa myös uralilaisille kielille nykymaailmassa, sillä myös uralilaisilla kielillä saa ja pitää olla tulevaisuus. Uralinkielisillä tulee olla oikeus määritellä maailmansa omilla kielillään, koska mitä enemmän uralilaisia kieliä käytetään, sitä rikkaammaksi muuttuu sekä uralinkielisten maailma että koko maailma. Mitä monipuolisemmin uralilaisia kieliä käytetään, sitä kauemmas tulevaisuuteen uralilaiset kielet säilyvät.

Antoisia ajatuksia ja elävää keskustelua kaikille lukijoille!